Kansanedustajaehdokas, kaupunginvaltuutettu Karoliina Partanen: Oman lapsen pahoinpitelystä saa usein pienemmän rangaistuksen kuin ylinopeudesta – Saatetaan sopia anteeksipyynnöllä

Meneillään olevan lasten oikeuksien viikon teemana on turvallisuus. Suomessa lasten turvallisuutta uhkaa yhä perheen sisäinen väkivalta ja kuritusväkivalta. Olipa väkivalta nähtyä tai lapseen itseensä kohdistuvaa, se vaarantaa lapsen kehitystä vakavasti.

Suomen rikoslaki ei tunne perhe- ja lähisuhdeväkivallan termejä, vaikka Suomi on ratifioinut Istanbulin sopimuksen. Termien tunnistaminen lainsäädännöllisesti on tärkeää uhrin auttamisen, väkivallan kierteen katkaisemisen sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan vaikutusten takia. Pahoinpitelyn kohdistuminen perhe- tai lähisuhteessa olevaan on teon vaikutusten osalta vakavampaa kuin teon kohdistuminen sattumanvaraiseen henkilöön.

Lasten pahoinpitely on haitallista niin fyysisen, psyykkisen kuin sosiaalisen kehityksen kannalta. Tutkimusten mukaan pahoinpitely on omiaan antamaan lapselle väkivaltaisen käyttäytymismallin, herättämään pelkoa, vihaa ja epäluottamusta, lisäämään riippuvuutta ulkoisesta kontrollista, aiheuttamaan keskittymisongelmia ja kasvattamaan riskiä antisosiaaliseen käyttäytymiseen.

Lapsuudessa koetun pahoinpitelyn seuraukset näkyvät vielä aikuisiässäkin lisäten esimerkiksi somaattisten oireiden, alkoholiriippuvuuden, aggression ja masennuksen riskiä. Tutkimusten mukaan fyysistä väkivaltaa kokeneet lapset ovat muita alttiimpia käyttämään aggressiivisia toimintatapoja ratkaistessaan ongelmia ja kasvattaessaan myöhemmin omia lapsiaan.

Erityisen haitallista pahoinpitely on silloin, kun tekijä on lähiaikuinen, johon lapsi kohdistaa samanaikaisesti turvallisuuden ja hellyyden tunteita. Jos perhekulttuurissa käytetään lapsen pahoinpitelyä kasvatuksellisena keinona, lapsi saattaa joutua elämään jatkuvassa stressitilassa ja olemaan alituisesti varuillaan.

Tämä saattaa tulla esille kiintymyssuhteiden muodostamiseen liittyvinä vaikeuksina, levottomuutena, univaikeuksina, uhmakkuutena, käytöshäiriöinä ja keskittymisvaikeuksina, mikä saattaa osaltaan vaikuttaa lapsen kykyyn omaksua ja oppia uusia asioita. Koulutuksellisen alisuoriutumisen on osoitettu jatkuvan nuoruuteen ja aikuisuuteen.

Suomen toimet lähi- ja perheväkivallan kitkemiseksi ovat olleet riittämättömiä. Rikoslain mukaan perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa voidaan arvioida lieväksi, vaikka teon seuraamukset ovat tutkimusten mukaan huomattavasti vakavammat kuin kadulla tapahtuvalla satunnaisella väkivallalla.

Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa sovitellaan edelleen, ja asia saatetaan sopia anteeksipyynnöllä. Lapsi saa korvauksena väkivallasta keskimäärin 300–500 euroa ja tekijä 20 päiväsakkoa. Esimerkiksi ylinopeuden ajamisesta tulee usein suurempi sakko.

Rikoslain kokonaisuudistus on tehty viimeksi 1990-luvulla. Yhteiskuntamme on muuttunut sittemmin merkittävästi. Uskon, että asenteet lapsiin kohdistuvan väkivallan osalta ovat muuttuneet. Siksikin rikoslakia on tarkasteltava seuraavassa hallitusohjelmassa kokonaisuutena uusiksi.

Karoliina Partanen

kansanedustajaehdokas, Kuopion kaupunginvaltuutettu